Mikähän siinä on, ettei mitään tekeleitään muista kuvata? Yks osasyy taitaa olla se, että kun jokin tulee valmiiksi pitäs olla jo ovella menossa toimittamaan sitä saajalleen... Noh nyt muistin kuitenkin.
Scor-Palilla pykäsin vanhalle hoitolapselle joulupaketin;
Kuvakulma on vähän hupsu, mutta alalaatikko on pallopaperia ja ylälaatikko lumihiutaletta. Laitoin vielä kylkiin repsottamaan CB:n stanssilla leikattuja lumihiutaleita -kimaltavia tietenkin!
Sisällä on Hakkaraisen pusumuki, teetä TaavaNaiselta napatulla teepussitasku idealla, karkkipussukka ja leffaliput, sekä pieni kirje.
Eli niin varastettu lahja kuin voi olla, noin ideoitten suhteen. Enää ei tarviis kun muistaa toimittaa jouluksi perille 
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!
Päätinpä ekaa kertaa osallistua Inspiroidu-haasteeseen. Itseasiassa tämä on kautta aikain ensimmäinen skräppisivu -vai miksikö niitä sanotaankaan- minkä olen edes tehnyt... Ajattelin silloin Ainoa odottaessa, että haluaisin tehdä hänestä kertovan skräppialbumin. Aino on nyt 9kk ja tässä on nyt vihdoin ensimmäinen aikaansaannos sitä lajia 
Sotkuinen ja silti karu tuli, mutta menköön... Journaling osasto puuttuu kokonaan, en lainkaan kyllä tiedä onko se pakollista skräppimaailmassa. Ja mikä eniten harmittaa on sivun koko. Tulin ostaneeksi (kun halvalla sai) 8x8 albumin vaikka olin suunnitellut hankkivani 12x12 kokosen. Nämä kasithan on auttamatta liian pieniä, pitääköhän hankkia isompi vai sinnittelisinkö, aika näyttää...
Mutta tässä tuotos:
Ei ihan vastaa visiota, mutta ehkä harjoitus tekee mestarimmaksi 
Nyt on haasteella sopiva nimi:
P*skarteluahan mie oikeestaan harrastan, sätökset rimmaa vaan paremmin Sannun kanssa...
Tämä uusi Paulan ja Merjan luotsaama haasteblogi aukeaa siis keskiviikkona 12.8. Tulossa on ennakkotietojen mukaan sanallisia haasteita, vähän alkaa jo jänskättää...
Innolla jäämme odottamaan mitä tuleman pitää!
Kaksi lähes identtistä rippikorttia syntyi tässä eräänä iltana
Ensimmäinen lähes kokonaan ruskea. Kerkesinpä sitten pussittaa tuon ennen kuvaa...
ja toinen vaaleampi, vaaleanpunaista ja valkoista:
Syntyipä kummitytölle synttärikortiksi 3D-tuhkimo. Kimaltava kukkapaperi ja kimalteella embossattu nelonen ei tietenkään tässä kuvassa näy, mutta kimaltava on!
Ähä, ehdinpäs mukaan! Vielä jäi kellon ympäri aikaakin ennen uuden luonnoksen julkaisua... Tässäpä siis vastaus Johannan haasteeseen. Ja jos hiirten väritys näyttää onnistuneelta, johtuu se siitä, että ne on tarroja...
Teksti tästä nyt uupuu, koska en kertakaikkiaan keksiny mitä tuohon kirjoittaisi. Tavallinen onnea ei jotenkin istu tähän, pitäis olla jotain menevämpää!
Pitkästä aikaa ajattelin osallistua Jehkottaren haasteeseen. Luovuus on ollu täysin kuolleessa tilassa pitkään, liekö hiekkalaatikkosyndrooma iskemässä vai mikä, mutta tämä kortti syntyi kuin itsestään. Haasteita oli kaksi joista MariaH:n luonnos kolahti ja tällainen on lopputulos:
Kuvasta jäi alareuna näköjään puuttumaan, mutta eipä tuolla yllätyksiä ole!
Tällä viikolla haasteena oli sisällyttää korttiin pitsiä. Ja tässäpä minun näkemys asiasta:
Kuva on saatu vaihdosta, joten ei hajua mikä tämä on, joku Bella käsittääkseni. Pitsi oli valkoista, joten jouduin värjäämään sen Brilliancen mustetyynyn avulla ja kukat samoin mustaksi. Kukat kyllä arvatenkin vähän kärsi tuosta värjäyksestä, mutta no can do! Tässä taas nähtiin; askartelutarvikkeita ei ole koskaan liikaa (=tarpeeksi)!!!
Pitkästä aikaa putkahti 3D kortteja. Kaikki samoista ruusuista, mutta kyllä niistä vähän erilaisia tuli siltikin.
Ekassa käytetty vellumia, hopea ja sparkle -kohojauheita kiekuraleimaan, ja ääriviivatarraa.
Toka on sitten aika pelkistetty, pelkkää yksiväristä paperia sekä vellumia ja koristeeksi rusetti. Tässä jäi rumasti näkymään tuo vellumin reuna ruskean paperin läpi.
Ja kolmannessa sitten ompelusta lehdet ja kiehkurat ja timankeja lisukkeeksi. Langan väri on vähän väärä ja taitaa olla hivenen liian ohuttakin, mutta eipä tuo haittaa.
